WE CAN TRY TO DO WHAT WE CAN NOW. FOR TOGETHER WE CAN BE HER GUIDE.

Mä en nyt tiedä miten tän postauksen alottaisi.. Postaamaan kuitenkin haluan tulla, sillä paljon on tapahtunut sitten viime postauksen. Postauksessa tulee nyt aika suppeasti kaikki asiat, koska jos alan jokaisesta kirjoittamaan yksitellen, kukaan ei jaksa lukea tätä! haha :D

Tosiaan pari viikkoa sitten tuli lentotiedot, että 6.8 on lähtö. 8.05 kone suuntaa siipensä Frankfurtiin ja sieltä vaihdon jälkeen Washington Dullesiin. Viimeisestä lennosta (Washington - Dallas) ei Suomen YFU sanonut vielä mitään. Hostmom kuitenkin kertoi sen verran että perillä Dallasissa olen 9.15pm. Joten pitkä päivä tiedossa! Lennoista lisää kun nämä tiedot varmistuvat ja viimeisestäkin tulee koko tiedot! :)

Matka lähti mökille iltapäivällä sen jälkeen kun oltiin viisumihakemus saatu tehtyä. Pakattiin tavarat autoon ja lähdettiin ajamaan. Mikään kiire ei perille ollut, joten pysähdyttiin käymään laiturilla. En muista laiturin nimeä, mutta semmonen piiitkä laituri, missä voi vaikka grillata rannan kodalla, jos haluaa matkan varrella pysähtyä! :)

Mun käsimatkatavaralaukku (haha, mikä sana! :D) on aivan mahtava!

Pohjanmaa laittoi juhlaseremonian pystyyn ja toivotti meidät tervetulleeksi aivan älyttömän hienolla näyllä. Kuvan laatu sattuu silmään, mutta sillä hetkellä ei ollut kun vain puhelin käytössä :(

Aika paljon ajasta mökillä meni remppaa tehdessä, mutta oli aivan ihanaa vihdoin olla rakkaalla mökillä! :) Mä jotenkin tykkään!

Nyt on Tuulia lähetetty maailmalle (tarkemmin Ausseihin)! Ihan ilman stressiä tai panikointia oltiin vielä kun kello näytti 15h ennen lähtöä! Aikamoinen! ;) Laihialla tuli nähtyä paljon kavereita, syötyä, valvottua, tanssittua, naurettua ja itkettyä, leffoja, pelejä, syvällisiä keskusteluja ja ajelua! Aivan mahtava viikko oli, kiitos kaikille tulee aivan älytön ikävä!♥

Tänään oli sitten kauan kauhisteltu viisumihaastattelu! Kahdeksalta oli tapaaminen kahvilassa konsulaatin vieressä. Paikalla oli mukavasti porukkaa! Ensimmäisenä yfun työntekijä alkoi huudella nimiä ja katsomaan paikalla olijoita ja samalla kävi katsomassa, että kaikilla on kaikki paperit mukana. Itse olin tokassa porukassa joten odottelemista ei ollut oikein pitkään. Mentiin kolmen ryhmissä sisään ja jäätiin rappukäytävään odottamaan. Tuntui ihan joltain pudotuspeliltä, kun kaikki omasta ryhmästäni oli jo kutsuttu sisälle ja itse seisoin vieläkin rappukäytävässä. Onneksi minutkin sitten kutsuttiin tupaan! Turvatarkastuksen läpi ja odottamaan kopin tapaiseen juttuun, missä kaikki muut olivat myös odottamassa. Ketään ei oltu vielä haastateltu, joten kaikki oli hieman hermostuneita ja voi konsulaatintyöntekijä raukat kun me kuusi tyttöä siellä hermostuksissamme kikatettiin!! Yksitellen kutsuttiin haastatteluun, missä sormenjäljet otettiin samalla. Kysymykset olivat lähinnä, että miksi haluat vaihtariksi, vanhempien ammatit, onko perhettä jenkeissä.. jne jne Sen jälkeen vain pihalle ja se oli ohi. Oma aikani oli 8.30 ja joskus viisi yli 9 olin pihalla, joten todella nopeaa!

Tänään käytiin myös hakemassa dollareita!! :) Ja vähän shoppailemassa mamman kanssa! :) Huomenna sitten lintsille! :)